Esittely

Olen valmistunut liikuntaneuvojaksi vuonna 2014 Pajulahdesta. Viimeisen vuoden olen opiskellut personal traineriksi Nordic Health Academyssä, opintoihin sisältyi myös avoimen yliopiston liikuntalääketieteen perusopinnot. Liikunta-alan työkokemusta on kertynyt vuodesta 2012 alkaen. Olen työssäni liikuttanut niin lapsia kuin aikuisiakin Lasten Liikunnan Tuki ry:ssä.

Liikuntaan ja terveyteen liittyvää tiedonhaluani olen tyydyttänyt erilaisilla workshopeilla, luennoilla ja ammattikirjallisuuden avulla. Näin aion jatkossakin tehdä, oppiminen on elinikäinen prosessi, joka ei suinkaan pääty minkään todistuksen saamiseen.

Omassa elämässäni liikunta on aina näytellyt tärkeää roolia. Lajit ja liikuntamuodot ovat vuosien mittaan jonkinverran vaihdelleet, mutta liikunnan ilo ja riemu on säilynyt. Lapsena pelasin jalkapalloa, nuoruudessa mukaan tulivat lumi- ja skeittilautailu, sekä golf. Aikuisiällä rakkaimmaksi liikuntamuodoksi on muodostunut kestävyysjuoksu. Tärkeitä oheisharjoittelu muotoja ovat lihaskunto- ja liikkuvuusharjoittelu eri muodoissaan.

Valmennusfilosofia: 

Yhteistyö: Mielestäni valmentajan tehtävä ei ole komentaa vieressä. Valmentajan tehtävä on hyvässä yhteistyössä asiakasta kuunnellen ja toiveet huomioiden opastaa oikealle polulle. Asiakkaalle pitää osata perustella miksi mitäkin tehdään. Valmentajan ohjeita saa ja pitää kyseenalaistaa. Hyvä valmentaja osaa kaivaa esille asiakkaan omat resurssit ja voimavarat, jotka sitten valjastetaan tavoitteen saavuttamiseen. Tämä on oikeastaan välttämätöntä, koska valmentaja ei itse voi asiakkaan puolesta liikkua ja tehdä arjessa järkeviä valintoja. Valmentajan tehtävä on olla apuna ja tukena sekä ohjata oikeaan suuntaan, asikas tekee itse kaiken työn.

Hyvään yhteistyöhön kuuluu myös verkostoituminen muiden ammattilaisten kanssa. Kukaan valmentaja ei voi väittää pystyvänsä auttamaan kaikkia, vaan joskus on myönnettävä oman osaamisen rajat. Parhaassa tapauksessa pystyn ohjaamaan asiakkaan jonkun toisen ammattilaisen pakeille, joka osaa auttaa.

Tasapaino ja  armollisuus: Riittävän hyvä riittää. Kuntoilijan tai terveysliikkujan ei tarviste pyrkiä täydellisyyteen treenissä ja elämäntavoissa. Treenien suunnittelussa ja toteutuksessa pitää huomioida arjen muut kiireet ja velvollisuudet. Liian kova arkeen sopimaton treeniohjelma on yksi turha stressitekijä lisää, ja jos sitä ei pystytä toteuttamaan tuottaa se pettymyksen tunteita, joiden johdosta motivaatio kärsii. Jos et ole tavoittelemassa maailman tai kansallisen tason kärkeä jossakin urheilulajissa, voit aivan hyvin jättää treenin sillointällöin tekemättä tai syödä jotain optimaalisesta ruokavaliosta poikkeavaa. Kunhan suurimman osan ajasta liikkuminen, ruokavalio ja lepo on järkevällä tasolla, voi lopun ottaa hieman rennommin. Muista myös vanha viisaus: älä tee niin paljon kuin mahdollista vaan niin vähän kuin on tarpeen. Tärkeintä on elämästä ja liikunnasta nauttiminen! Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö minun kanssani voisi treenata kovaa ja tavoitteellisesti. Pitää vain tunnistaa milloin on syytä ottaa ylimääräistä lepoa ja milloin keho on valmis vastaanottamaan kovan harjoituksen.

Tavoitteet ja itsetuntemus: Konkreettiset tavoitteet antavat tekemiselle hyvän suunnan. Hyvä valmentaja auttaa sopivan tavoitteen asettelussa, mutta lopulta tavoite pitää tulla asiakkaalta itseltään, jotta hän pystyy siihen sitoutumaan. Ennenkuin pystyy asettamaan mielekästä tavoitetta, pitää tuntea itsensä riittävän hyvin. Mieti mitä teet, miksi teet ja kenen vuoksi? Ethän vain aseta esimerkiksi painonpudotustavoitetta vain miellytääksesi muita? Älä myöskään harrasta jotakin liikuntamuotoa vain koska se on muodikasta tai koska valmentaja käskee. Löydä omat toimivat tapasi, jotka sopivat sinun arkeesi. Minä autan mielelläni tällä matkalla!